Aukko. Tuo mystinen James Bondin alkuanimaatioistakin tuttu kierä, joka määrää ja hallinnoi valokuvaajan kautta syväterävyyttä.
Niin mitä? Syväterävyyttä? Niin, syväterävyyttä. Syväterävyys muodostuu usean tekijän tuloksena, joihin kuuluu polttoväli, kuvausetäisyys ja aukko. Jos pidetään kuvausetäisyys ja polttoväli vakioina, voidaan tarkastella aukon vaikutusta syväterävyyteen seuraavan kuvasarjan esimerkkien avulla:
1. Kuvataan Sigman 24-millisellä sen suurimmalla aukolla, eli aukko on f/2.8:
Mitä kuvasta havaitaan? No, ensinnäkin se, että kuvaajasta katsottuna on mustan mikropiirin lähin nurkka likimain ainoa oikeasti terävä kohta kuvasta, kun sen edessä ja takana ovat komponentit epäteräviä. Syväterävyysalue on tässä tapauksessa suhteellisen kapea, ehkäpä senttimetrin luokkaa eturajalta takarajalle, eli mitattuna kuvaajasta säteittäisesti kohti kohdetta. Likimain samalla etäisyydellä kuin mustan lutikan lähin kulma on vasemmalta löytyvät ruuviliittimet, tai ainakin niiden lähimmät osat, jotka ovat lähestulkoon terävät. Taustalla näkyy rivi TO-220-koteloisia FETtejä, jotka ovat vasemmalta oikealle lukien lähimmästä etäisimpään, joten kauimmainen on myös epäterävin. Ihan etualalla on kiinnitysruuvi, joka myös on vastaavasti selkeästi epäterävyysalueella.
2. Sama lasi, mutta pari aukkoa himmennettynä (Muistatko? Yhden aukon askelein f/2.8 -> f/4 -> f/5.6):
Tässä nähdään miten terävyysalue on syvyyssuunnassa jo hieman laajentunut ja pahin epäterävyys on jo karsittu etu- ja taka-alalta. Nyt mikrokontrolleri on näkyviltä osin kutakuinkin terävä ja vasemman puolen ruuviliitosrimat ovat myöskin aika hyvästi terävyysalueella. Taka-alan FETtirivistökin on vähemmän suttuinen. Likimain minkään objektiivin piirto ei ole huipussaan täydellä aukolla (=suurimmalla aukolla, eli sillä pienimmällä f-luvulla) ja usein aukon-parin himmentäminen tuottaa myös kokonaisuutena parantuneen terävyyden kuviin.
3. Jatketaan himmentämistä aina arvoon f/16 saakka, jolloin tulokset ovat arvattavissa:
Lähestulkoon koko piirilevyn ala on riittävän terävä useimpiin tarkoituksiin ja tästä voitaisiin edelleen parantaa himmentämällä arvoon f/22, mikäli objektiivista moinen aukkoasetus löytyy. Sigmastakin moinen löytyi, mutta en nähnyt sitä tarpeelliseksi esimerkiksi tämän jälkeen, kun pointti lienee hyvin esillä näiden kolmen esimerkin myötä.
Pyhän kolminaisuuden sarjassa seuraa osa II pikapuoliin. Kakkososa käsittelee suljinaikaa.
Niin mitä? Syväterävyyttä? Niin, syväterävyyttä. Syväterävyys muodostuu usean tekijän tuloksena, joihin kuuluu polttoväli, kuvausetäisyys ja aukko. Jos pidetään kuvausetäisyys ja polttoväli vakioina, voidaan tarkastella aukon vaikutusta syväterävyyteen seuraavan kuvasarjan esimerkkien avulla:
1. Kuvataan Sigman 24-millisellä sen suurimmalla aukolla, eli aukko on f/2.8:
Mitä kuvasta havaitaan? No, ensinnäkin se, että kuvaajasta katsottuna on mustan mikropiirin lähin nurkka likimain ainoa oikeasti terävä kohta kuvasta, kun sen edessä ja takana ovat komponentit epäteräviä. Syväterävyysalue on tässä tapauksessa suhteellisen kapea, ehkäpä senttimetrin luokkaa eturajalta takarajalle, eli mitattuna kuvaajasta säteittäisesti kohti kohdetta. Likimain samalla etäisyydellä kuin mustan lutikan lähin kulma on vasemmalta löytyvät ruuviliittimet, tai ainakin niiden lähimmät osat, jotka ovat lähestulkoon terävät. Taustalla näkyy rivi TO-220-koteloisia FETtejä, jotka ovat vasemmalta oikealle lukien lähimmästä etäisimpään, joten kauimmainen on myös epäterävin. Ihan etualalla on kiinnitysruuvi, joka myös on vastaavasti selkeästi epäterävyysalueella.
2. Sama lasi, mutta pari aukkoa himmennettynä (Muistatko? Yhden aukon askelein f/2.8 -> f/4 -> f/5.6):
Tässä nähdään miten terävyysalue on syvyyssuunnassa jo hieman laajentunut ja pahin epäterävyys on jo karsittu etu- ja taka-alalta. Nyt mikrokontrolleri on näkyviltä osin kutakuinkin terävä ja vasemman puolen ruuviliitosrimat ovat myöskin aika hyvästi terävyysalueella. Taka-alan FETtirivistökin on vähemmän suttuinen. Likimain minkään objektiivin piirto ei ole huipussaan täydellä aukolla (=suurimmalla aukolla, eli sillä pienimmällä f-luvulla) ja usein aukon-parin himmentäminen tuottaa myös kokonaisuutena parantuneen terävyyden kuviin.
3. Jatketaan himmentämistä aina arvoon f/16 saakka, jolloin tulokset ovat arvattavissa:
Lähestulkoon koko piirilevyn ala on riittävän terävä useimpiin tarkoituksiin ja tästä voitaisiin edelleen parantaa himmentämällä arvoon f/22, mikäli objektiivista moinen aukkoasetus löytyy. Sigmastakin moinen löytyi, mutta en nähnyt sitä tarpeelliseksi esimerkiksi tämän jälkeen, kun pointti lienee hyvin esillä näiden kolmen esimerkin myötä.
Pyhän kolminaisuuden sarjassa seuraa osa II pikapuoliin. Kakkososa käsittelee suljinaikaa.
Hienoa Sale, että olet perustanut valokuva-aiheisen blogin. Kirjoitat sujuvaa, helppolukuista ja havainnollista tekstiä. Ilmoittaudun blogisi lukijaksi.
VastaaPoistaOlen aikeissa itsekin luoda uuden blogin, joka keskittyy valokuvaukseen - ei kuitenkaan asiantunitja, kuten sinä, vaan aloittelijana ja ihmettelijänä.
Minulla on useita blogeja, joita ylläpidän. Nautin kirjoittamisesta, ja on mukava saada kommentteja kirjoittamastaan.
Pena (alias Bengt)
Kiitän ja toivon mukaan ilmoittelet tulevan blogisi osoitetietoja tännekin päin aikanaan ;)
VastaaPoistaEn uskalla pitää itseäni asiantuntijana, lähinnä toistan viisaampien sanomaa ja tekemää tekstiä omalla tavallani. Jos se tapa miellyttää ja sisältö on ymmärrettävää, niin hienoa - tavoite saavutettu :)