Öttiäisiä ja amfibiaaneja

Tuli sitten piipahdettua pikainen viikonloppureissu mökillä. Kalaa ei ole koko kesän aikana pahemmin alueelta tullut (jonka vahvisti myös mökkinaapuri-kalastajaheppu), joten kuvaukseen jäi himpun enemmän aikaa. Tästä ajasta valtaosa tuli kulutettua nelinkontin, naamallaan ja milloin missäkin asennossa, sen "täydellisen" kuvakulman ja valon metsästyksessä.

Tokihan siellä oli niitä perhosia (kuvassa ohdakeperhonen)..:

..ja nokkkosperrrhosia:

..unohtamatta heinäsirkkoja:

Lisää ötököitä TÄÄLLÄ.

Jokunen sammakkokin tuli tosiaan vastaan (ensimmäinen, todennäköinen viitasammakko, oli vain peukalonpään mittainen):

..ja toinenkin samantyylinen elukka (rupisammakko?):

..notta semmosta tällä kertaa.

Kalustona kuvissa on käytetty seuraavia:

runko: Fujifilm FinePix S5 Pro + kahva

putket: AF Nikkor 80-200mm 1:2.8 ED ja Sigma 18-50mm 1:2.8 EX HSM Macro

lisukkeet: Kenko 36mm loitto

Kamerotiikkaa I

Ote kuvitteellisen TeiniKamera-lehden kukkia & mehiläisiä -osastolta



Arvoisa Tri JASu

Siitä se sitten lähti, kun eräs neiti huomasi etuelementissäni muutaman pienen roskan ja tarjoutui ystävällisesti puhaltelemaan rakettipumpulla ne hellävaroen pois. Roskat eivät ottaneet lähteäkseen ja hyvin pian huomasin neidin hierovan (reilua 80-millistä, normaalikokoinen?) elementtiäni mikrokuituliinalla. Tästä kovasti innostuneena tarjosin toistakin putkea sudittavaksi ja ennen kuin huomasinkaan, oli molempien kalusto levällään pitkin pölyistä pirttiä, sikin sokin ja runkommekin retkottivat irstaasti vallan vailla minkäänlaista suojausta.

Puhdistelusession jälkeen huomasin tuotoksissani outoja täpliä. Kaikilla putkilla nämä samat täplät ilmenivät etenkin himmeämmässä olotilassa otostellessa. Onko tämä vaarallista? Tarttuvaakin, kenties?

Kun kysyin noista täplistä myöhemmin Häneltä ja neiti otti siinä vaiheessa viekkaimman koskaan nähneeni ilmeen näyttöönsä ja vetäisi isosta Vertexistään pienen pullon "ihmeainetta" ja rupesi tyystin varoittamatta hankaamaan sitä pumpulisella hieromapuikolla paljaaseen kennooni. Sain hädin tuskin pideltyä peilini ylhäällä ja sulkimeni auki tuon operaation ajan, mutta täplätkin tuntuivat tuon öisen vierailun jälkeen poistuneen kuvistani.

Muutamaa viikkoa myöhemmin huomasin pilkkujen palanneen kuviini, hieman eri kohtiin, mutta kuitenkin niitä taas oli. Onko tämä uusi tartunta vai onko tämä sitä samaa, uusiutuvaa tautia? Pitääkö minun käydä näyttämässä kennoani Tohtori JASulla?

Nimim. apua!

Kuuminta hottia II !

Tällä kertaa parivaljakkona toimi Lemon Drop ja Kalevan toimittaja. Ensimmäisessä kuvassa tarkkasilmäisten huomaama kyynel EI ole surusta johtuva, vaikka tämäkin toimittaja joutui haastattelemaan allekirjoittanutta.

Aiemmassa tapauksessa koemaistajana oli Ylen toimittaja, tällä kertaa koekaniineiksi pääsi/joutui Kalevan toimittaja, sekä kameramies. Lajikkeita ei tällä erää ollut tarjolla kuin yhtä, jonka arvioin sopivaksi maisteluchiliksi melkeinpä kelle tahansa - ominaismaku kun on hieman sitrusmainen ja yleisesti sanottuna mukava. Myös tämänkertaiset maistelijat olivat samaa mieltä. Seuraa pieni kuvasarja:

"Viimeistelläänpäs tämä Lemon Drop"
























"Ohhoh, polte tulee hieman viiveellä.."


































..mutta lopuksi tilanne rauhoittui ja iloinen hymykin ehti palaamaan kasvoille minuuteissa! :D